Puutarhan syyssatoa -villasukat MKAL

Tervetuloa neulomaan Puutarhan syyssatoa -villasukkia! Mysteerineulonnassa ohje paljastuu osa kerrallaan. Tältä sivulta löydät neuleohjeet sukan osioihin, lue aloitusinfo ja lisää yhteisneulonnasta täältä.

1. Purjo

Osa 1: Lataa ohje tästä (pdf)

Purjo on miedon makuinen sipuli ja sitä voidaan käyttää niin raaka-aineena kuin mausteenakin. Valitse purjo, jossa on mahdollisimman pitkä valkoinen osa ja vahvat, napakat lehdet. Purjo kannattaa huuhdella huolellisesti, koska lehtituppimuodostelmaan voi jäädä kasvun aikana multaa. Se sopii hyvin keittoihin, pataruokiin, suolaisiin piirakoihin tai kalan ja lihan lisäkkeeksi.

Täältä löydät Satokausikalenterin ihanan reseptin Sieni-purjopiirakkaan.

2. Punajuuri

Osa 2: Lataa ohje tästä (pdf)

Punajuurikas on miellyttävän makea ja sesongin aikana erityisen mehevä raaka-aine. Mukula on houkuttelevan värinen sekä siinä on mahtava oma arominsa. Sitä voidaan käyttää monella tavalla eri ruokalajikkeissa ja onneksi olemme oppineet nauttimaan siitä muutenkin kuin etikkasäilykkeenä tai elintarvikevärinä.

Nuoret ja tuoreet punajuuret kypsyvät nopeasti, mutta pitkään varastoitu mukula vaatii jo pidemmän kypsentämisajan. Keitettäessä mukulasta irtoaa voimakasta väriä, joka värjää kaikki muutkin ruokalajissa käytettävät raaka-aineet. Punajuuri kannattaa keittää kuorineen, sillä ehyt kuori estää värin ja arvokkaiden ravinteiden liukenemista keitinveteen. Kuoriminen tehdään vasta keittämisen jälkeen. Mukulat jäähdytetään kylmässä vedessä käsittelylämpöisiksi, jonka jälkeen kuori on helppo irrottaa käsin.

Tuoretta punajuurikasta voidaan käyttää raasteena tai se voi marinoida viinietikalla. Hyviä ja pirteitä makupareja punajuurelle ovat puolukka, sitruuna sekä omena. Se sopii mainiosti muiden juuresten, kuten palsternakan, sellerin tai piparjuuren kaveriksi. Myös vahvat yrtit, kuten oregano, salvia, rosmariini tai timjami sopivat punajuurikkaan seuraan.

Meille tutuimpia punajuuriruokia ovat varmasti jouluinen rosolli, lindströminpihvit sekä venäläinen borssikeitto. Viime vuosina suureen suosioon ovat nousseet vuohenjuusto- tai fetasalaatit, joiden kanssa nautitaan uunissa kypsytettyä punajuurikasta. Jälkiruokana punajuurikas toimii ainakin suklaakakussa. Sitä voidaan käyttää myös keittoihin, laatikoihin, muhennoksiin, pihveihin tai patoihin.

Täältä löydät Satokausikalenterin ohjeen mehevään keittoon.

3. Porkkana

Osa 3: Lataa ohje tästä (pdf)

Popsi, popsi porkkanaa on erinomainen elämänohje. Jo reilusta sadasta grammasta porkkanaa saa päivittäisen saantisuosituksen verran näkökyvylle ja luustolle tärkeää A-vitamiinia. Mutta kyllä tuo oranssi juures myös maistuu erinomaiselle!
Porkkanaa voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa mielikuvituksen asettamissa rajoissa. Se sopii välipalaksi sellaisenaan, raasteeksi, salaatteihin, lämpimien ruokien lisukkeeksi, muhennokseksi, laatikoksi, keitoksi, kastikkeeksi jne. Sillä voidaan antaa makua ja väriä leivonnaisiin ja leipiin. Porkkanasta voi tehdä jopa hilloa.

Oranssin porkkanan mukulassa on runsaasti karoteenia, joista meille tutuin lienee beetakaroteeni. Se muuttuu elimistössä meille tarpeelliseksi A-vitamiiniksi.

Täältä löydät ohjeen Satokausikalenterin maistuvaan porkkanapestoon.

4. Raitajuuri

Osa 4: Lataa ohje tästä (pdf)

Raitajuuri on todellinen kaunotar. Juureksen leikkauspinnasta näkee selvästi, että se sisältää kahta väriainetta, valkoista ja anilliininpunaista. Värit vuorottelevat poikkileikkauksessa upeasti muistuttaen polkkakaramellia. Ruotsissa raitajuuri onkin saanut nimen polkabeta tai polkagrisrödbeta ruotsalaisille tutun puna-valkoisen karamellin mukaan.

Raitajuurta on kasvatettu ensimmäisen kerran Koillis-Italiassa 1840-luvulla. Historiaan viitaten raitajuurta kutsutaan myös nimellä Chioggia, samannimisen italialaisen kaupungin mukaan.
Raakana raitajuuren ulkonäkö on hyvin koristeellinen. Väriaineiden määrä vaihtelee eri lajikkeilla kasvuolosuhteiden mukaan. Kauniit värit kuitenkin kypsennettäessä häviävät ja juuren sisus näyttäytyy kauniin vaaleanpunaisen sävyissä kauttaaltaan. Raitajuuri maistuu miedommalta kuin puna- tai keltajuuri, mutta valmistustavat juureksille ovat täysin samat.

Täältä löydät Satokausikalenterin ohjeen ihaniin raitajuurisipseihin.

5. Omena

Osa 5: Lataa ohje tästä (pdf)

Ensimmäiset omenat on viljelty Suomessa jo 1400-luvulla.Vahvat viljelyperinteet pysyivät voimissaan aina 1930-luvulle saakka, jolloin kotimaisen omenan viljely oli laajimmillaan. Sitten saapuivat sotavuodet ja piinaavat pakkastalvet, ja suurin osa suomalaisista omena-ja päärynäpuista tuhoutui. 2000-luvulla suomalaisten hedelmien viljely on noussut uuteen kukoistukseen ja keskittyy erityisesti Lounais-Suomen rannikolle, Ahvenanmaalle sekä Lohjan ympäristöön. Pohjoinen kasvuympäristö tekee hedelmille ihmeitä, sillä ne sisältävät jopa kaksinkertaisen määrän C-vitamiinia tuontiomenoihin verrattuna.

Suomessa omenalajikkeet jaotellaan kypsymisajankohdan mukaan kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin. Kesälajikkeet saapuvat kauppoihin yleensä elokuussa, kun taas talvilajikkeiden maun kehittyminen vaatii pienen varastoinnin. Omenat säilytetään nollan asteen tuntumassa. Tämä estää etyleenin syntymisen ja parantaa säilyvyyttä merkittävästi. Kotona omenoita ei kannata säilyttää sellaisten kasvisten läheisyydessä, jotka ovat herkkiä etyleenille.

Suomalaiset omenat voi huoletta syödä kuorineen. Niitä ei käsitellä lainkaan säilöntäaineilla. Suuri osa omenoista syödään sellaisenaan, mutta erityisesti hapokkaita lajikkeita kannattaa käyttää monipuolisesti ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa.

Täältä löydät Satokausikalenterin kauniin ja maistuvan melkein raa’an omenapiirakan.
Täältä löydät Satokausikalenterin reseptin vohveloituihin omenoihin.

6. Tyrni

Osa 6: Lataa ohje tästä (pdf)

Kauniin oranssi tyrni on luonnonmarjoista ravintorikkain! Siinä on paljon C- ja E-vitamiinia, ravintokuitua ja hyviä rasvahappoja. Sillä on myös lukuisia tutkittuja terveyshyötyjä. Maultaan tyrni on kirpeä, joten se sopii ihanasti sokerin kanssa hilloihin, mehuihin ja vaikkapa juustokakkuihin!

Tyrni on tänä päivänä tuttu myös puutarhamarjana, mutta sitä esiintyy luonnonvaraisena etenkin Pohjanlahden rannikkoalueella ja Ahvenanmaalla. Tyrni pärjää niukkaravinteisessakin maaperässä, mutta tarvitsee paljon auringonvaloa. Luonnonvaraisen tyrnin keruu sijoittuu syys-lokakuuhun, marjat kerätään mielellään ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Täältä löydät Satokausikalenterin reseptin herkulliseen tyrnijuustokakkuun.

7. Peruna

Osa 7: Lataa ohje tästä (pdf)

Peruna on parasta! Nyt on aika nostaa suomalainen ainutlaatuinen ja maultaan ylivoimainen peruna ansaitsemalleen paikalle maukkaana, trendikkäänä ja helppokäyttöisenä ruokana.

Perinteinen pottu on käsittämättömän monikäyttöinen. Ruokaisista mukuloista syntyy herkkuja niin arkeen kuin juhlapäiviinkin. Itse asiassa on vaikea keksiä ruokaa, mihin kotimainen peruna ei sopisi. Toisin on pottujen pahimpien kilpailijoiden, riisin ja pastan laita. Perunan voi keittää, paistaa, paahtaa, höyryttää, grillata, savustaa ja friteerata. Sen voi viipaloida, kuutioida, lohkoa, raastaa, soseuttaa tai kypsentää kokonaisena. Pottu sopii kalan ja lihan lisäkkeeksi, maistuu kasvisproteiinin kera ja on herkullista sellaisenaankin. Peruna uppoaa myös leipätaikinaan, se soveltuu piirakoihin ja maistuu jopa makeissa leivonnaisissa.

Suomalaisella pellolla kasvanut peruna on edullista, ekologista ja lisäaineetonta lähiruokaa. Se on gluteeniton, maidoton ja sopii helposti sulavana myös herkkävatsaisille. Lajikkeita on paljon ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Perunaa löytyy pikkuruisimmankin lähikaupan valikoimista vuoden jokaisena päivänä. Silti syömme sitä vuodessa vain reilut 40 kiloa suomalaista kohden.

Täältä löydät Satokausikalenterin herkullisen uuniperunareseptin.